Oikein oivallettuna työntekijöiden erilaisuudet ovat nimenomaan voimavara, oikein suuri ja mahtava sellainen. Monesti tämä jätetään kuitenkin täysin huomiotta ja hyödyntämättä, vahingossa tai tahallaan. Miksi näin käy, onkin varsin mielenkiintoinen juttu, koska tämäkään ei varsinaisesti aivan ydinfysiikkaa ole, yksinkertaistettuna suorastaan helppoa. Joten nyt tarkkana, mitä vahvuuksien tunnistamisella voikaan saavuttaa.

Vahvuuksien tunnistaminen

• Jokaisen olisi syytä aloittaa tutustumalla itseensä ja esihenkilöasemassa toimivan kannattaisi opetella huomaamaan myös toisten vahvuudet.
• Muutamia esimerkkikysymyksiä, joita kannattaa pohtia:
  millainen työkaveri olen? ujo? aina äänessä? auttavainen?
• Millaiset tehtävät ovat mielestäni kiinnostavia?
• millaisten tehtävien parissa jaksan keskittyä parhaiten, sytyttävätkö tietynlaiset tehtävät minut liekkeihin? -tarvitsenko vaihtelevuutta?
• haluanko olla esillä?
• jos saisin valita seuraavista, johtaisinko projektia, toimisinko taustatekijänä vai analysoisiko projektin onnistumista?

Vahvuuksiin voi tutustua omatoimisesti ja helposti esimerkiksi seuraavien testien kautta

MyersBriggs: Ilmainen persoonallisuustesti, tyyppikuvaukset ja uraneuvot | 16Personalities

Enneagrammi: Enneagrammi – Namaste

Olenko introvertti? Testaa oletko introvertti (introvertit.net)

Kun ymmärrys omista vahvuuksista ja luonteenpiirteistä on kunnossa yksilötasolla, on koko työyhteisöllä potentiaalia muuttua entistä mukavammaksi ja tehokkaammaksi.

HR:llä on varmasti tietoa asiasta ja he varmasti mielellään auttavat tämän asian kanssa eteenpäin.

Erilaisuuksien hyöty työpaikoille

Miten se työyhteisö sitten muuttuu tehokkaammaksi ja paremmaksi sen kautta, että työntekijät ja työnantaja tuntevat itse itsensä? Vastaus piilee siinä, millaisessa maailmassa elämme tänä päivänä. Maailma muuttuu jatkuvasti, ja bisnestä tehdään yhä laajemmin eri alojen ja eri maiden välillä. Nykypäivänä ei ole olemassa enää työpaikkaa/organisaatiota, jossa kaikkien tulisi sopia samanlaiseen muottiin. Erilaisuus on rikkaus monella tavalla ja konkreettisimmin siten, että mitä erilaisempia työntekijöitä työpaikalla on, sitä moninaisempia näkökulmia työpaikka voi hyödyntää lähes kaikkien asioiden suhteen – markkinointistrategioista saadaan puhuttelevampia, käyttöjärjestelmät muodostuvat toimivammiksi, johtamisesta tulee ihmisläheisempää, kuin johtoryhmässä on monenlaisilla ominaisuuksilla varustettuja ihmisiä päättämässä yhdessä yrityksen asioista ja niin edelleen. 

Harvassa työpaikassa kaikilla on myöskään täysin samanlainen työtehtävä. Erilaisiin työtehtäviin tarvitaankin erilaisia työntekijöitä: toisen luonteenpiirteet sopeutuvat hyvin siistiin sisätyöhön, kun taas toinen haluaa jatkuvasti häärätä asiakasrajapinnassa. Joku on elementissään luovissa tehtävissä, samalla kun toinen loistaa matemaattis-analyyttisissä paikoissa.

Introt ja ekstrot

Maanantaina 2.1. vietettiin maailman introverttipäivää, joten pohditaanpa asiaa myös tällaisten eroavien luonteenpiirteiden kautta. Introvertti on henkilö, joka viihtyy mieluummin omissa oloissaan kuin ihmisten keskuudessa, ja monesti tarvitsee itsenäistä latautumisaikaa kohdattuaan paljon ihmisiä tai vietettyään aikaansa meluisassa ympäristössä. Introvertti voi helposti olla väärinymmärretty tai jäädä kokonaan näkymättömäksi työyhteisössä, sillä häntä saatetaan pitää liian sulkeutuneena tai jopa ylimielisenä, jos hän ei vaikkapa osallistu kaikkiin työyhteisön yhteisiin tapahtumiin, tai ole nopeasti sanavalmis kommentoimaan esimerkiksi kokouksessa esitettyä väittämää. Työpaikoilla voitaisiinkin harkita, voisiko erilaisia tilanteita, kuten edellä mainittuja kokouksia, muokata siten, että ne tuntuisivat luontevilta kaikille työntekijöille. Voisiko kokousten agendaa jakaa etukäteen, jolloin introverttikin ehtii pohtia kantaansa tärkeisiin asioihin ennen varsinaista kokousta? Pystyisikö kommentteja aiheisiin kerätä tarvittaessa kirjallisesti? Etäkokouksessa chat-toiminnon salliminen voi puolestaan madaltaa kaikkien kynnystä ottaa osaa keskusteluun.

Kaiken avain on kuitenkin se, että työpaikalla ihmiset tuntisivat itsensä niin kuin myös toisensa, jonka kautta kaikille saadaan muokattua juuri omalle luonteelle mahdollisimman sopivia työtehtäviä. Introvertti on yhtä kyvykäs tekemään työtä, kuin usein ulospäinsuuntautuneempi ekstrovertti työkaverinsa. Kun ekstrovertti hallitsee luontevasti muun muassa myyntitapaamiset ja kylmäsoitot, introvertti voi pärjätä paremmin toimiston puolella ja tehtävissä, joissa muiden kuuleminen on tärkeässä roolissa.

Nämäkin piirteet ovat monimuotoisia, eivätkä kaikki introt ole keskenään samanlaisia ja sama pätee ekstrovertteihin. Toiset ovat molemmissa ryhmissä enemmän sosiaalisia, kuin toiset. 

Epämukavuusalueella voi käydä, mutta sinne ei kannata jäädä

Joskus on hyvä käydä myös omalla epämukavuusalueella töiden saralla, jotta mahdollistetaan kaikille tilaisuus kasvaa niin ihmisinä kuin työntekijöinäkin. Jatkuva stressaaminen epäsopivasta työnkuvasta kuitenkin kuormittaa enemmän kuin tarjoaa mitään positiivista, josta saattaa pahimmassa tapauksessa seurata mahdollisesti uupuminen. Uupumistilannetta kannattaa välttää, koska siitä on harmia niin työyhteisölle, kuin yksilölle itselleenkin. 

Maailmaan kuitenkin mahtuu niin paljon ihanaa erilaisuutta, että tämä kirjoitus on vain pienen pieni pintaraapaisu asiaan. Toivottavasti se on kuitenkin tarpeeksi herättämään sinussa mielenkiintoa ja halua ottaa asiasta enemmän selvää – tai jopa alkaa konkreettisesti työstämään mainittuja asioita työpaikallasi. Mikäli kiinnostuit ja tarvitsette tähän sparraajaa tai tekijää, niin Senspirellä kyllä autetaan myös tämän asian kanssa teitä eteenpäin.

Iloa viikkoon,
Jaana