Sanotaan, että luottamus rakennetaan teoin, ei sanoilla. Mutta työelämässä tuo rakennusprojekti alkaa yllättävästi juuri sanoista – tarkemmin sanottuna rekrytointi-ilmoituksesta. Millaisen ensivaikutelman luotte työnhakijoille? Lupaatteko viihtyisän avokonttorin, jossa jokainen saa työskennellä omassa rauhassa sekä joustavan mahdollisuuden etätöihin, mutta todellisuudessa työpiste järjestetään tuuletuskanavan viereen, viihtyisyys on yksi viherkasvi ja joustava etätyö on kerran viikossa ja sitä tulee hakea kuukausi etukäteen?

Luottamus on kuin lasimaljakko: kun se kerran rikkoutuu, sen paikkaaminen on hankalaa. Ole hereillä ja rakenna työyhteisön luottamusta jo aivan alusta saakka – oikein.

Luottamus alkaa syntymään rekrytointivaiheessa

Ensivaikutelma on kaikki kaikessa. Työpaikkailmoituksessa on siis oltava rehellinen ja realistinen – mutta tylsyyttä kannattaa välttää, jos ette miellä itsenänne ”tylsäksi” organisaatioksi (sekin voi olla ok). Jos haette motivoitunutta tiimipelaajaa, millaisia kaikki muutkin tuntuvat hakevan, mikä on se pieni lisämauste, joka erottaa teidät muista, kertokaa se. Ilmoituksen tulee olla linjassa yrityskulttuurin kanssa: jos tarjoatte rennon ilmapiirin, varmistakaa, että se todella myös näkyy myöhemmin haastatteluprosessissa ja työarjessa. Mikäli olette vasta matkalla rennompaan suuntaan työyhteisönä, kertokaa se rehellisesti.

Jo haastattelutilanteessa alkaa luottamuksen ensikerros muotoutua. Lupaukset on tärkeä pitää: jos sanotte palaavanne hakijoille viikon sisällä, tehkää niin – vaikka ette valitsisikaan heitä.

Luottamusta rakennetaan työsuhteen alusta alkaen

Kun uusi työntekijä aloittaa, perehdytys on tärkein vaihe. Ei ole mitään turhauttavampaa kuin saapua ensimmäisenä päivänä toimistolle, jossa kukaan ei tiedä kuka olet tai miksi olet paikalla tai ettei sinulle ole valmisteltu työpistettä ja työkaluja valmiiksi. Sen sijaan tervetulotoivotus, selkeä perehdytyssuunnitelma ja kiireettömästi varattu aika uuden tekijän kysymyksille luovat heti alusta alkaen arvostuksen sekä luottamuksen ilmapiirin. Jopa perehdytyspäivän agendan lähettäminen ennakkoon on suotavaa ja hyvä merkki työnantajan asiallisesta toiminnasta.

Luottamusta vahvistetaan arjessa

Luottamus ei ole mikään staattinen tila, vaan jatkuva prosessi. Johtajat ja esihenkilöt ansaitsevat luottamuksen näyttämällä esimerkkiä – kuuntelemalla aidosti, pitämällä lupauksensa ja olemalla rehellisiä. Työntekijöitä taas kannustetaan luottamaan itseensä ja toisiinsa selkeän kommunikaation ja vastuunjaon avulla.

Myös palautekulttuuri on avainasemassa. Onko organisaatiossa turvallista sanoa mielipiteensä – myös silloin, kun se ei ole positiivinen? Kun henkilöstö uskaltaa puhua avoimesti, ongelmat ratkeavat nopeammin ja työilmapiiri pysyy terveempänä, vai mitä?

Mikromanagerointi kertoo luottamuksen puutteesta työntekijöitä kohtaan ja siihen kannattaa puuttua.
Tämän tyyppisessä työyhteisössä kenenkään on vaikea loistaa.

Luottamus on siis aitoja tekoja arjessa.

Mitä hyötyä luottamuksesta on?

Luottamus ei ole pelkästään työyhteisön hyvinvoinnin elinehto, vaan myös taloudellinen kilpailuetu. Luottamuksen ilmapiirissä työntekijät ovat sitoutuneempia, tehokkaampia ja innokkaampia kehittämään sekä itseään että työtään. Myös vaihtuvuus laskee, sillä harva haluaa lähteä paikasta, jossa kokee itsensä arvostetuksi.

Ja lopuksi: luottamus synnyttää hyvää energiaa. Ja hyvä energia – sitä ei voi koskaan olla liikaa, olipa kyseessä viikkopalaveri tai koko yrityksen strategiapäivä. Siispä, uskaltakaa panostaa luottamukseen. Se ei maksa paljon, mutta sen puute voi maksaa teille kaiken.

Senspirelle nämä asiat ovat selviä ja selkeitä, joten jos tarvitsette apua luottamuksen kehittämiseen työyhteisössä tai tilannetarkasteluun, täällä ollaan teitä varten!

Jaana Senpireltä
jaana@senspire.fi
0400986632